sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Suomenratsujen kuninkaalliset, 6-vuotiaiden kasvattajakilpailu!




Se kauan odotettu, jännitetty ja tavoiteltu kasvattajakilpailu olisi nyt suoritettu ja takana on aivan mahtava viikonloppu Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisissa!

Koko talvi ja tämä kausi on treenattu ja suunniteltu tekemisen ja levon tasapainoa myöten vuoden päätavoitetta varten eli 6-vuotiaiden kasvattajakilpailua. Koska Patselta on jäänyt aikaisemmat ikäluokkakinkerit väliin niin oli minulle tärkeää saada hevonen osallistumaan tähän kilpailuun, jo senkin vuoksi että jos sitä haluaisi kantakirjata niin olisi kasvattajakilpailun sijoitus suurena apuna siihen.

Tämän viikon keskiviikkona tehtiin vielä viimeistelytreenit Lempäälässä Patsen ja Tyttelin yhteistreenien muodossa, torstaina Patse liikkui kevyesti liinassa ja perjantaina oltiinkin jo Ypäjällä.

Perjantaina olin hyvissäajoin jo liikkeellä, olin ottanut päivän vapaaksi töistä ja sain rauhassa heräillä aamulla ilman kelloa ja siirtyä tallille aamupäivän aikana laittamaan kamoja kasaan. Noin puolenpäivän aikoihin lähdettiin Patsen kanssa ajamaan kohti Ypäjää, suunnittelin niin että kun meidän 1.osakilpailu alkaisi klo 16 niin olisin kisapaikalla jo paria tuntia ennen että ehdin kaikessa rauhassa tehdä kaiken tarvittavan, Patse saisi kaikessa rauhassa katsella ympärilleen ja ehtisin kävelyttämään sen hyvin alle ennen kuin se menisi Tytsän kanssa verryttelyyn. Kisapaikalla Patse oli tosi rauhallinen ja rento, todella hyväntuulinen. Kopissa kun laitoin sen letit valmiiksi se vain pusutteli mua poskelle ja haukotteli, sille otsatukan letitys on yksi parhaimmista jutuista, siihen se nukahtaa aina! Kun letit oli valmiit otin Patsen ulos trailerista ja laitoin loputkin varusteet, kiersin hokit jne. Siinä sitä taas mietti miten onni on näin hyväkäytöksinen nuori ori, että sen kanssa pärjää aina yksinkin.


Ehdittiin hyvin kävellä alle ennen kuin löydettiin Tytteli. Patse riensikin päänsä kanssa heti Tyttelin syliin, ihana huomata miten niidenkin välinen ystävyys ja luottamus vahvistuu. Verryttelyssä hevonen kuulemma tuntui hyvältä joten ei tehty liikaa ja luottavaisin mielin lähdettiin radalle luokan loppupäässä.

Ensimmäisen osakilpailun rata hypättiin korkeudella 90cm. Rata sujui oikein lupaavasti, yksi huolimattomuusvirhe innokkaalta orilta kuitenkin mahtui mukaan yhden puomin verran. Muutoin rata oli siisti ja hevonen oli innoissaan. 


Tällä 4vp tuloksella saatiin luokkasijoitus sekä lisää jännitystä kohti lauantain 2.osakilpailua, tällä tuloksella kaikki olisi vielä mahdollista.


Video on jostain syystä mykistetty koska Youtube, kisapaikan taustamusiikit ja tekijänoikeudet...

Radan jälkeen hoidin hevosen kävelytykset ja matkasimme opiston tallille jossa majoituimme yön ylitse. Patse pääsi illaksi myös tarhailemaan sekä vielä maastoon kävelemään narusta viimeisenä illalla ennen nukkumaan menoa.

Seuraavana aamuna heräsin jo aikaisin, ilman herätyskelloa, kuka tunnustaa olleensa intoa täynnä? köhköh. Joten Patse pääsi myös aamulla tarhaan, 2.osakilpailun luokka alkaisi vasta klo 14.30 joten aamulla oli hyvin aikaa ottaa rauhassa. Minä ja pari ystävääni majoitumme asuntoautossa tallin pihassa. 
Huomenta Ypäjältä! 
Lauantaina sitten Patse olikin jo vähän enemmän täpinöissään kun päästiin tallialueelta takaisin kisa-alueelle. Kävelytys meinasi olla melkoista sipsutusta ja Tyttelin kiivetessä selkään oli vaan onni että olin vielä narussa kiinni kun tättähäärä ori olisi menossa jo! Hyvähän se oli että eilinen ei painanut, mutta onneksi se verryttelyssä sitten jo malttoi ja keskittyi taas hommiin. Ennen verkkaa oli alkanut jo satamaan ja viimeistään siinä kohtaa kun siirryttiin verryttelyyn satoi jo kaatamalla.


Ja voi elämä miten paljon mua jännitti. Lauantain lähtölistä oli käänteinen järjestys perjantain lähtölistasta joten nyt startattiinkin luokan alkupuoliskolla. Perjatailta oli rasitteena se 4vp, jolla kisaan lähdettiin jaetulla kuudennella sijalla. Nollaratoja siis viisi. Kelistä huolimatta Patse ja Tytteli suoritui radasta kunnialla! Yksi puomi sattui etujaloille, ihan hölmö vahinko, mihin nyt ei sen kummempaa syytä kyllä ollut. Tuloksena kaikkineen 8vp jolla kokonaiskilpailun jaettu sija 6/29. Eli ensimmäinen ei sijoittunut, kun kokonaiskilpailussa viisi sijoittui rahapalkinnoin. 


Radan jälkeen siis odoteltiin luokan loppuun että selviäisi olisimmeko uusinnassa mukana vai ei. Mutta niin siinä kävi että tällä kertaa jäimme juuri ilman sijoitusta, mikä oli kyllä pienin harmistus kaiken tämän muun onnistumisen seassa!! Voi vitsi miten ylpeä mä olen tuosta hevosesta ja sen kunnialla läpiluotsanneesta valmentaja&ratsastaja Tyttelistä! Kuudes sija näin hyvässä porukassa on todella hieno suoritus, josta saa kyllä olla ylpeä. Kokonaisuutenahan tämä oli meille jo eräänlainen voitto. Me päästiin tänne asti, koko menneen vuoden treenit ja välitavoitteet toteutui suunnitelmien mukaan, takapakkeja ei ollut, hevosen kunto ja pää kesti tämän hienosti ja se oli viimeisenkin radan jälkeen vielä innokas ja hyväntuulinen, kuten myös kotiin päästessään Pummi-poninsa luokse, pojat pisti heti kunnon painit pystyyn!

Siitä miten onnellinen, ylpeä ja kiitollinen mä tästä kaikesta olen, voisin kirjoittaa varmasti loputtomiin, mutta lyhyestä virsi kaunis. UPEAA miten hieno Patse on, ja mihin se vielä ylttääkään, ja miten uskomattoman hieno tiimi mulla on ympärillä!




KIITOS <3 

10 kommenttia:

  1. Onnittelut hienosti menneistä kisoista! Lauantain osakilpailuun sattuikin kyllä perin haastava keli, ainakin siihen luokan alkupäähän :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Keli oli kyllä karmea kuskille ja omistajalle, myönnän :D Hevosta ei onneksi tuntunut haittaavan!

      Poista
  2. Onnea! <3 Patse muru oli niin pätevä, rehellinen ja koko ajan menossa, vaikka oli haastavat olosuhteet. Isin poika. :D

    VastaaPoista
  3. Onnittelut velipojalle hienosta suorituksesta! Ja kun se on vielä niin kauniskin <3

    VastaaPoista
  4. Onnea! Taisin tämän radalla nähdäkin, tosi kivan oloinen nuori ja ihana nimi ;)

    VastaaPoista