maanantai 14. maaliskuuta 2016

Sannan ja Elmon kenttävalmennus Niinisalossa

Sunnuntaina 13.pv osallistuimme Sannan ja Elmon kenttä-valmennus viikonloppuun vain maastoesteiden osuuteen. Oli tosi kivaa kaikinpuolin, ja jos meidän kuntotaso oisi ollut jo parempi niin oltaisiin ehdottomasti osallistuttu koko viikonlopuksi myös lauantain koulu- ja rataeste osuuteen, kiitos siis Sannalle kutsusta valmennukseen!



Lähdettiin kotitallilta ajelemaan kohti Niinisaloa ihan hyvissä ajoin että ehdittiin vähän aikaan seuraamaan edellisen ryhmän tehtäviä ja nostamaan omaa innostustasoa entisestään. Tehtävät näytti samaan aikaan jännittäviltä ja kivoilta! Siitä onkin tovi kun olen itse viimeksi päässyt hyppäämään maastoesteitä, vaikka nyt oltiinkin hallissa eikä ulkona, mutta sitten kun pääsi selkään niin eipä ne enään jännittänyt!

Patse käyttäytyi koko reissun tosi mallikkaasti, kuten aina. Saatiin kamat niskaan ja hetken kävelin pihassa ennen kuin päästiin halliin verkkaamaan. Itsenäisen verryttelyn jälkeen aloitettiin pienemmillä tehtävillä, tukkilinjalla ja coffinilla, jossa siis vesimatto ja puomiesteet. Tällä kertaa päästiinkin Sannan sijaan Elmon tarkan silmän alle treenaamaan. Ihan huippu tilaisuus päästä näyttämään hevoselle ensimmäistä kertaa maastoesteitä tällaisissa olosuhteissa.

Kaikkineen Patse suoritti tosi itsevarmasti, paitsi yksi muurilaatikko mikä oli katsomon seinässä kiinni tuotti omat haasteensa. Siihen ei päässyt ratsastamaan suoraa linjaa, joten ensimmäiset kerrat patse hyppäsi sen tosi reunasta vieden johteena olleen kuusenoksan mukanaa. Kun tätä lähdettiin korjaamaan että saisin sen keskemmälle ja lähemmäksi sitä katsomon seinää niin ei enään huvittanut, ja otettiin siihen muutama kielto. Muuten kyllä kaikki tehtävät mentiin reippaasti yli. Ja mitä nyt kerran tultiin esteeltä alas eri urille, minä sain maistaa hiekkaa ja Patse jatkoi treenejä ilman minua! Eli sehän jatkoi esteiden yli itsenäisesti ja nautti saamastaan huomiosta kun yleisö ihasteli orin keimailua. Lopuksi se bongasi peilistä itsensä ja jäi siihen odottamaan että tulen sen siitä hakemaan :D

Valmennus oli kaikkineen tosi antoisa, vaikka meno olikin epätasaisempaa kuin kotitreeneissä, niin silti Patse pysyi tosi positiivisena, vaikka selkeästi silläkin oli semmoista hyvää jännitystä. Onhan se vielä niin alussa ja vailla rutiinia tämmöisestä, mutta ihanaa taas todeta että sen positiivisuus säilyy eikä se vedä mistään herneitä nenään. Kotimatkalle päästiin lähtemään kun hevonen oli hoidettu ja juotettu, ja jalat kylmätty, ja kotona hoidin hevosen vielä yöpuulle. On kyllä etunsa että hevonen asuu kotipihassa, sillä tänäkin aamuna pääsin ennen töitä tarkistamaan että Patsella on kaikki ok ja vähän kävelyttämään ennen tarhailua.

Muutaman videon vielä laitan alle, kiitos mun taustajoukoille taas korvaamattomasta avusta <3

ps, vaihtakaa videoiden laatu 4K laadulle niin näkyy selkeimmin :) 





2 kommenttia: