maanantai 29. helmikuuta 2016

Tehokkaat sunnari-treenit

Menneellä viikolla otettiin tahtomatta taas vähän paussia oman sairastelun vuoksi, mutta sain itseni onneksi jo viikonlopuksi kuntoon ja päästiin vähän taas treenailemaan. Alkuviikolla siis ei mitään ihmeempää, yksi kevyt sileä-ratsastus, muuten vapaata ja irtojuoksutusta, enemmän vapaata. Perjantaina kykenin sitten taas jo taudistani selkään, tehtiin reilu tunnin käyntimaasto, lauantaina testattiin koulusatulaa (tähän mun on ehkä palattava vielä myöhemmin tarkemmin kunhan testailen lisää mutta hevoselle se sopi kuin nakutettu, itsellä oli vähintäänkin outo olo) ensin hieman sileän tehtävillä hallissa ja lopuksi vähän maastossa hangessa kahlaillen. Mutta eilen! Sunnuntaina tehtiin reipas kymppi, mistä jäi tosi hyvä fiilis.

Alla taas vähän statistiikkaa lenkistä. Edettiin tällä kertaa sama lenkki kuin viimeksi, mutta nyt ei pidetty kuin alussa yksi pieni käynti (alkuverkan jälkeen siis) ja lopussa vähän pidempi, mutta nyt edettiin pidempää pätkää tasavauhtisesti toisen meidän vakkari-maastokaveri tamman kanssa. Nyt kun matka pysyi samana, oli hyvä vähän nostaa vauhtia että näkee miten se vaikuttaa sykkeeseen ja palautumisaikaan. On tärkeä muistaa kun nostaa vauhtia, ei saa nostaa matkaa!

Patse eteni tosi hyvin koko lenkin. Ja täytyy sanoa että sen kunto on kyllä lähtenyt tosi hyvin nyt kohoamaan ihan lyhyessä ajassa. Vaikka mentiin paljon reippaammin kuin viimeksi, niin silti kotipihassa syke oli vain 55, ja se palautui tosi hyvin. Olisin uskonut että olisi vaikuttanut sykkeeseen enemmän, kun ei olla vielä tehty näin reipasta lenkkiä aikaisemmin. Mä vaan pelaan niin varman päälle sen kanssa!

Se on myös hyvin rutinoitunut nyt jo juomaankin melassi-elektrolyytti juomansa aina maastojen jälkeen! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti